Veera: hiphei!

Joulu oli tulossa, joulu oli, joulu meni

Edellisestä postauksesta ei hirveästi ole mitään tapahtunut. Loma alkoi, mutta sairaselämä selän kanssa jatkuu, joten koiratkin on joutunut elämään vähän rajoitetummin.

Joulukuu ollaan täällä päin vietetty lähes kokonaan tuonlaisissa maisemissa. Oi missä lumi ja pakkanen? Tarkkasilmäisimmät voi myös huomata, että Aapolle on käynyt jotakin! Kymppiterä tuli taas vastaan ja vei mieheltä kaiken. Karvojen alta kuoriutuikin entistä söpömpi terrierilapsi <3

Vertailun vuoksi katsokaahan Aapelin joulusiivousvideolta, miltä se näytti! :D hyi!

Tosiaan agility on jäänyt vähän vähemmälle, kun tuo mun selkäni ei siitä oikeen innostu. Muutama treenivideo kuitenkin löytyy:

Ensin pätkä Almiksen tutustumisesta backlappeihin. Vaikka tuossakin mun oma liikkuminen näyttää kankeammalta kuin rautakanki, A luki ohjaukset tosi hyvin ja luontevasti. Musta on niin kiva, että tolla eläimellä -ainakin vielä- pysyy ajatus niin kivasti mukana tekemisessä, eikä vauhti ja fiilis vie kaikkea järkeä mukanaan. Kuitenkin pikku hiljaa alkaa paljastumaan kelpieominaisuuksia, ja omaa päätä valita myös niitä vääriä ja vähän outoja vaihtoetoja.

Itsenäisyyspäivänä käytiin pitkästä aikaa Idan kanssa treenaamassa. Alma sai tehdä vähän kiemuroita hypyillä ja ekaa kertaa puomia osana radan pätkää. Vaikka vauhtia tulikin mukaan niin ajatus pyssäristä pysyi mukana. Vielä se on aika riippuvainen ohjaajan liikkeestä, mutta seuraava askel on siis paljon liikehäiriötä kontakteille. 

Aapeli teki taas niin hienosti, se on vaan niin hauska :D 

Sitten oli vielä vuoden viimeinen Tiinan treeni. Fiilikset ennen treenin alkua oli niin kamalat, että olin varma, ettei mistään taas tule yhtään mitään. Kummatkin kuitenkin yllätti taas, ja oli niin paljon päteviä <3 

Ennen joulua tehtiin myös yksi kisaretki Hyvinkäälle Idan kanssa. Koiria oli mukana yksi miljoona, mulla Aapo. Kävi kuitenkin niin, että yllätysyllätys selkä sanoi itsensä taas irti, joten Ida sai/joutui juosta myös Aapelin radat omien 11 startin lisäksi. Noh, siitä reissusta ei sen enempää ole kerrottavaa :D 

Pidettiin myös Alman pentueen kesken pieni metsäreissu. Tai no, pennuista 3/6 oli paikalla. Alma ja Pokka ovatkin olleet enemmän tekemisissä ja ovat ihan parhaita kavereita keskenään. Nyt oli mukana myös Tove, jonka kanssa Alma ei kovin montaa kertaa ole nähnyt. No, alku näytti ihan hyvältä, yllättävänkin rauhalliselta. Kuitenkin kun rohkeutta vähän kertyi, saatiin aikaan kunnon akkatappelu pariin otteeseen. Pokka raukka katsoi vaan vierestä, että mitäs nyt tapahtuu, kun siskon noin toisilleen hymyilee :D No, kaikki selvittiin ehjinä takaisin kotiin :)

Pokka 

Tove